On getting older and pursuing your dreams 2/2

In the previous post I wrote about getting older and seeing and feeling the first marks of old age in your body. Below a more humorous and light-minded text on the physical changes that a 28-year-old man might find in his body. Below the Finnish original you’ll find an English translation.

28-vuotiaan vartalo

28-vuotiaana otsaan ilmestyy pienen pieniä kyhmyjä, tai näppylöitä, joiden olemassa olosta ei edes ole ihan varma. Iho näyttää jämerämmältä, karkearakenteisemmalta. Sääriin ilmestyy pieniä, aavistuksen muuta ihoa tummempia täpliä, kuin pigmenttilaikkuja, joista aikanaan kehittyy maksaläiskiä. Myös säärien iho on jo kuluneempaa, pienen verkkokuvion peittämää: kuin ihon pintaan olisi uurrettu hienon hieno verkkokuvio, kuin muikkuverkko alle millimetrin silmäkoolla. Ja pohkeiden kohdalla iho on hieman väsähtänyt, vaikka lihasta jännittäessä säikeet näkyvätkin. Jalkaa koukistaessa polvitaipeen iho kuitenkin paljastaa todellisen olemuksensa, hieman veltostuneen ja jälleen appelsiinipintaisen rakenteen.

28-vuotiaana jalkapöydän ihokin muuttuu appelsiinipintaiseksi. Kun venyttää pakaralihasta asettamalla toisen säären vasten toisen jalan polvea ja istumalla lattialla, näkee, miten jalkapöydän ihon pinta muuttuu nilkkaa koukistaessa ja varpaita ylöspäin taivuttaessa hienojen ryppyjen peittämäksi: ihoa näyttää olevan hieman liikaa, se on melko ohutta ja osittain kimmoisuutensa menettänyttä. Samalla näkee, kuinka nilkan iho hilseilee kuivuneena, pintakerroksensa koostuen heikosti kiinnittyneistä pienistä hiutaleista, jotka kevyesti raaputtamalla irtoavat ja leijailevat pois. Samoja hiutaleita on myös jalkapöydän appelsiini-ihossa. Nilkan keskikohdassa, jalkapöydän yläpuolella, iho on kimmoisampaa, se menee vain yhdessä suunnassa laskokselle, muodostaen vain poikittaisia ryppyjä, toisin kuin jalkapöydän appelsiini-iho, jonka rypyt eivät ole suoria ja tekevät siksi ihon pinnasta vanhemman ja väsyneemmän näköisen. Nämä nilkankin rypyt näyttävät kuitenkin jo aikaa nähneiltä, sillä niiden iho on parkkiintunut, hieman karhea ja aavistuksen kovettunut, mutta kuitenkin alla olevien lihasten ja jänteiden vahvasti tukema: jo kokenut, mutta edelleen vahva ja elinvoimainen. Toisin on jalkapöydän ihon kanssa, joka on jo kokenut ja parhaan teränsä menettänyt,  entistä nuoruuttaan muisteleva, menneeseen haikaileva.

Nilkassa olevan pallomaisen luun pinnalla iho on kuin kevyesti veitsen viiltelemää: sileää, mutta hienoja uria täynnä, jotka risteilevät keskenään, muodostaen  huolimattomasti piirretyn verkkomaisen rakenteen, koostuen nelikulmioista, kolmioista ja siellä täällä seassa olevista epämääräisemmistä muodoista. Ihoa sormella vetäessä alueiden rajoina toimivat viillot irvistävät, ja viiltojen rajat nousevat ylös, näyttäen ihon hiutalemaisuuden, aivan kuin nilkan kohdalla aiemmin. Nämä hiutaleet vain ovat isompia, niitä viiltojen rajoittamia kolmioita, neliöitä ja muita muotoja, jotka ovat ihossa vielä tiukasti kiinni reunojensa kuitenkin irvistäessä, kun ihoa vetää johonkin suuntaan.

Ensimmäinen kesä 28. ikävuoden tultua täyteen vie takaisin nuoruuteen: pienenä kasvoissa olleet pisamat ovat vuosia sitten hävinneet, mutta ilmestyvät nyt sääriin, etenkin puolisäärestä alaspäin säären etupuolelle, kun ne altistuvat kesäauringolle. Nämä pisamat ovat tosin haaleahkoja, noin millimetrin läpimitaltaan ja ovat muistuttavinaan maksaläiskien esiastetta: kasvavatkohan ne yhteen vai ovatko ne tulevinakin kesinä erillisiä täpliä jaloissani? Muistan aiemmin katselleeni keski-ikäisiä miehiä, joilla oli näitä pilkkuja säärissään, miettien, että ne pilkut ovat oikeastaan aika sympaattisen näköisiä, viestivät jollain tavalla elinvoimasta, jota mies on imenyt itseensä viettämällä aikaa auringossa, joka on jättänyt jälkeensä lisäksi nuo pilkut jaloissa.

The body of a 28-year-old

At the age of 28 small bumps, or pimples, make their presence vaguely known on one’s forehead, although it’s not quite clear whether they are there or not. The skin looks sturdier, coarser. The shins gain small spots that are slightly darker than the rest of the skin, like pigment spots that eventually develop into chloasma. Also the skin on the shins is already more worn, covered by a net with very fine loop size, like one for catching vendace, with holes less than one millimeter wide. And the skin on the calves is a little tired and droopy, although the striations of the flexed muscle are still visible. But bending the knee forces the skin on the back side of the knee to reveal its true essence, somewhat drooping and, again, with a consistency resembling orange skin.

At the age of 28 even the skin on the top of your foot has the surface of an orange. When you stretch your gluteus maximus by setting one shin across the other knee while sitting on the floor, you’ll see how the skin on the topside of your foot, your instep, gets covered in fine wrinkles when you bend your ankle and turn your toes upwards: it looks like there is just a bit too much skin there, and it’s quite thin, partly having lost its elasticity. Simultaneously you see how the skin of your ankle is flaking off of dryness, its top layer consisting of loosely attached small flakes that, when lightly scratched, are set loose and fly away. Those same flakes can also be found on the orange-skin on the topside of your instep. At the middle of your ankle, above the instep, the skin is more elastic and has wrinkles only in one direction, namely horizontally, while the orange-skin on the topside of your foot has wrinkles that are not straight, causing the skin there to look older and more tired. But even the unidirectional wrinkles on the ankle seem to have been hardened by time, the skin being roughened, slightly coarse and hardened, yet strongly supported by the muscles and tendons below: experienced, but still strong and vivid. That is not the case with the skin on the instep, already experienced and having passed its peak, reminiscent of its lost youth, looking back in the past.

The ball-shaped bone in the ankle is covered by skin that looks to be covered by light and shallow knife cuts: smooth but full of fine grooves, crossing one another and forming a carelessly drawn net, consisting of rectangles, triangles with undetermined shapes in between. When pulling the skin away between two fingers, the shallow cuts enclosing the different shapes sneer grin, and the edges of the cuts protrude upwards, showing the flakiness of the skin, just like the skin on the ankle before. These flakes are just larger, triangles, rectangles and other shapes delimited by those shallow cuts, that are still rigidly attached to the skin but already being lifted at the edges when the skin is pulled to some direction.

The first summer after having turned 28 years old takes one back to his youth: the freckles you had on your face in your younger days have disappeared years ago, but are now starting to appear on the shins, especially below mid-shin and on the front side when the shins have been kissed by the summer sun. These freckles are fair, however, and about one millimeter in diameter, like resembling an early stage of a chloasma: Might they grow together or will they continue to adorn my shins in their spotty way in the coming summers? I remember before watching middle-aged men with spots on their shins and thinking that those spots in fact look quite sympathetic or likeable, that they somehow speak about vitality that the man has absorbed by spending time in the sun that has left its mark in those spots in the shins.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *